Lohta savustuspussissa ja uusia perunoita kananmunakastikkeella

Mökkijuhannuksen ja kunnollisen savustuspöntön puuttuessa voi korvikkeen kaupunki- tai taajamajuhannuksessa värkätä savustuspussilla. Tästä päähänpistosta siis tuumasta toimeen, en aiemmin ollut savustuspussissa mitään savustanut. Lopputulos oli ihan hyvä, lohi oli maukas ja mehevä ja kyllä siinä savun tuoksua oli (niin kuin keittiössämmekin vielä seuraavana aamuna), mutta ei se nyt ihan kunnon lämminsavulohta korvannut. Mutta ei huono korvike, kannattaa testata.

Kananmunakastikkeen olen kerran valmistanut ohjeella jossa ei ollut voi-jauho -vaihetta lainkaan, mutta suuresta metsästysyrityksestä huolimatta en kyseistä ohjetta onnistunut löytämään. Etäinen muistikuva asiasta on, että siinä kuumennettiin maito ja maustettiin mm. kalaliemikuutiolla, mutta millä kastike sitten suurustettiin, niin sitäpä sen uskaltanut lähteä hatusta heittämään. Alkuperäisen kananmunakastikkeen ohjeen linkki alla, joskin tunnustettakoon että vilkaisin sitä vain sen verran että mitä aineksia siihen tulee, mittasuhteet menivät ihan mutulla.

Alkuperäinen ohje: Kananmunakastike kalalle / Pirkka - Reseptit

Annoksia n. 3-4 kpl 800-900 g lohifilee uusia perunoita 20 g voita 5-6 dl maitoa 3 kpl kananmunia 2-3 rkl vehnäjauhoja ruohosipulia suolaa pippuria savustuspussi (kalalle, uuniin) Kala ja perunat Nypi kalasta ruodot - suosittelen kalanruotopihtejä. Kuivaa kalasta enin kosteus pois, mausta suolalla ja pippurilla sekä silppua päälle ruohosipulia. Aseta kala savustuspussiin ja valmista pussin ohjeen mukaisesti. Savustuspussi piti sulkea huolella ja asettaa kuumalle pellille 250 asteeseen ensin 15 min ajaksi, jonka jälkeen lämpö laskettiin 175-200 asteeseen jossa kypsennettiin 25-30 min. Anna vetäytyä uunista ottamisen jälkeen vielä noin 5 min ennen kuin leikkaat pussin auki. Uusia perunoita ei pahemmin tarvitse valmistella. Rapsuttele tai pese perunat, suosin itse ns. perunanpesuhanskoja. Keitä suolalla maustetussa vedessä kunnes ovat kypsiä, mutta eivät vielä hajoa. Valuta ja tarjoile. Kananmunakastike Keitä kananmunat ja siirrä ne kylmään veteen odottamaan. Sulata voi kattilassa, mutta älä ruskista. Lisää jauhot, sekoita tasaiseksi ja kuumenna hetki. Kaada joukkoon maitoa, sekoita ja odota että sakenee, lisää sitten taas maitoa. Sekoittele huolella, ettei kastike jää paakkuiseksi tai pala pohjaan. Hyväksi niksiksi olen todennut myös levyn lämmön pienentämisen, vaikka kastike valmistuukin hieman hitaammin se palaa pohjaan pienemmällä todennäköisyydellä. Mausta kastike suolalla ja pippurilla sekä ruohosipulisilpulla. Kuori kananmunat ja pilko tai muussaa ne ja sekoita kastikkeen joukkoon.

Vinkkejä: Viherpiipertäjä sisälläni yritti muistaa WWF:n kalastusoppaasta mikä kala on ekologisinta ja jokin muistikuva jäi, että viljelty Norjalainen lohi ei lainkaan ole huonoimmasta päästä. Tunnustettakoon kuitenkin, että ostin lohta tarjouksen perusteella ja huomasin alkuperän kotona vasta pakettia avatessani. Kananmunakastikkeen kootut niksit vastaavat lasagneohjeen juustokastikkeen koottuja niksejä, kannattaa vilkaista ne jos epäilyttää. Nigellan kananmunienkeittoniksi on seuraava: laita kananmunat kattilaan kylmään veteen ja kattila kuumenemaan, kun vesi kiehuu sammuta levy ja jätä kananmunat levylle kattilaan kannen alle 10 minuutiksi. Tuntuu toimivan. Pihistä: Valmista kananmunakastike ilman voita ja jauhoja. Kun löydät ohjeen tähän, jaa se myös minulle! Panosta: Hanki savustuspönttö, uskoisin sen kuitenkin olevan sen arvoista.

Mansikkakakkua

Juhannuksen kunniaksi päätin leipoa mansikkakakun - ei noita kakkuja nyt tule leivottua liian usein muutenkaan. Koska en ole kovin hyvä koristelemaan etenkään kuorruttamalla (lue: laiska, koska senkin taidon varmaan oppisi, jos vain viitsisi harjoitella) ei kakku ehkä ole ihan kauneimmasta päästä, mutta nyt sen verran siisti että sen ainakin viitsii kuitenkin kuvata. Viis siitä, hyvää se oli! Käytän samaa ohjetta yleensä aina kakkupohjaan ja täytteen ideakin on alunperin siitä lähtöisin, mutta menee enemmän tai vähemmän säveltämällä tätä nykyä.

Alkuperäinen ohje: Kinuskikakku / Pirkka - Reseptit

Annoksia n. 10-12 kpl Kakkupohja 4 kpl kananmunia 1,5 dl sokeria 1,5 dl vehnäjauhoja 0,5 dl perunajauhoja 1 tl leivinjauhetta Täyte 1 dl kuohukermaa 250 g maitorahkaa 3 kpl liivatelehtiä vaniljasokeria loraus sitruunamehua pakastemansikoita kostutukseen mansikoiden mehua Kuorrutus 4 dl kuohukermaa sokeria n. 0,5 l tuoreita mansikoita Kakkupohja Jauhota ensin kakkuvuoka, itse suosin irtopohjavuokia. Jauhotetun vuoan voi laittaa jääkaappiin kakkutaikinan valmistamisen ajaksi. Riko kananmunat (muista huoneenlämpöisinä!) kulhoon ja vaahdota sokerin kanssa kuohkeaksi vaahdoksi. Sekoita toisessa kulhossa kuivat aineet keskenään ja tämän jälkeen kaada ne muutamassa osassa siivilän läpi vaahtoon, välillä sekoittaen. Sekoittaminen kannattaa tehdä nuolijalla kevyesti kääntelemällä, tällöin vaahto säilyttää hyvin kuohkeutensa. Kaada taikina vuokaan ja paista uunissa 175 asteessa noin 30 min. Anna kakun jäähtyä ennen täyttämistä. Täyttäminen Irrota jäähtynyt kakku vuoastaan ja leikkaa varovaisesti kahteen tai kolmeen osaan. Sulata ja survo mansikat ja valuta niiden neste talteen kakun kostuttamista varten. Voit jatkaa mansikkamehua vedellä, jos sitä ei ole riittävästi. Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen. Vaahdota kerma, mausta se vanilja sokerilla ja sekoita sen joukkoon rahka. Lisää vaahtoon sitten mansikat.

Vinkkejä: Kakkuvuoan jauhottamisen lisäksi laitan itse irtopohjan väliin leivinpaperin, jolloin ainakin pohja irtoaa kakun päältä kivuttomasti. Käytä huoneenlämpöisiä kananmunia! Ne vaahtoutuvat moninkertaisesti paremmin kuin jääkaappikylmät. Täytteeseen en raaski tuhlata tuoreita marjoja, siihen käyvät yhtä hyvin myös sulatetut pakastemarjat. Kuorrutukseen voi tehdä myös kerma-rahkavaahdon, eli sekoittamalla vatkatun kerman joukkoon purkillisen rahkaa. Älä turhaan vaivaudu ostamaan rasvatonta maitorahkaa, se ei kakkua paljon terveellisemmäksi muuta. Pihistä: Kuohukerman voi korvata terveellisemmällä vaahtoutuvalla vispillä - varaudu vaan ettei vaahto ole yhtä kuohkeaa ja kestävää. Panosta: Pakastettujen mansikoiden sijaan, viipailoi täytteen päälle kakun väliin tuoreita mansikoita. Kostuta mansikka- tai muulla marjaliköörillä, mehuun tai veteen jatkettuna.

Kuumenna loraus sitruunamehua kiehuvaksi (esim. mukissa mikrossa), johon liuotetaan liivatteet. Purista liivatelehdistä vesi ja sulata yksi kerrallaan kuumaan sitruunamehuun samalla sekoittaen. Anna liivateseoksen jäähtyä kädenlämpöiseksi, sekoita se sitten täytteen joukkoon.

Kokoa kakku

Kakku kannattaa koota suoraan tarjoilulautaselle, jolloin säästyt siirtämisen vaivalta. Tällöin tosin tarjoilulautan hiukan sotkeentuu (tai no, se riippuu tietysti ihan koristelutaidoistasi), mutta itseäni se ei suuremmin haittaa. Kokoan kakun yleensi irtopohjavuoan reunan sisään, jotta kaikki pysyvät sisällä kunnes ovat hyytyneet kasaan. Eli ensimmäinen pohjalevy lautaselle, rengas ympärille ja kostuttamaan. Sitten täytettä, toinen kerros, kostutus ja lisää täytettä. Päällimmäinen kerros kostutetaan sisäpuolelta ennen päälle nostamista. Tämän jälkeen siirrän kakun jääkaappiin huilaamaan, parista tunnista jopa seuraavaan päivään.

Viimeiseksi koristelu, eli vaahdotetaan kerma ja maustetaan se sokerilla. Levitetään tai pursotetaan haluamallaan tavalla kakun päälle ja lopuksi pinnalle puolitetut mansikat. Nam ja herkuttelemaan!

Lohipasta

Edelliseen postaukseeni viitaten, muutama koneelle kertynyt ruokakuva näyttää sen verran tutuilta, että ne voi lisätä ilman uudelleenkokkausta. Tämän kyseisen lohipastan kohdalla kyllä sitä tulee kokattua aika-ajoin ja tämä lukeutuukin niihin resepteihin joista käytän sanontaa "osaisin valmistaa vaikka unissani". Lohipastan alkuperä on tädiltäni, josta se on kiertänyt minulle äitini kautta ja kulkeutuu tahriintuneella A4-arkilla jossain lukuisten reseptieni joukossa. Toki osaan sen nykyisin jo ulkoa, se lukeutuu tähän "osaisin valmistaa vaikka unissani" -kategoriaan. Onpa lohipasta muovautunut lohilasagneksikin, mutta sen sitten toisella kertaa.

Annoksia n. 2-4 kpl 250 g pinaattifettucine -pastaa 150 g viipaloitua kylmäsavulohta 100 g kuorittuja katkarapuja 1 kpl purjosipuli 2-3 kpl valkosipulinkynsiä 1,5 dl valkoviiniä 2 dl kermaa tuoretta tilliä oliiviöljyä mustapippuria suolaa parmesan-juustoraastetta Silppua purjosipuli ja hienonna valkosipulinkynnet. Kuullota sipulit oliiviöljyssä wokkipannulla. Kun sipulit ovat kuullottuneet kaada joukkoon valkoviini ja anna kiehahtaa - tässä yhteydessä valkoviinistä myös haihtuu alkoholi ja vain sen maku jää. Viinin kiehahdettua, kaada joukkoon kerma ja anna kiehua kunnes kastike sakenee. Jos käytät ruokakermaa, sakenee kastike hitaammin ja/tai vähemmän kuin kuohukermaa käytettäessä. Suikaloi lohiviipaleet ja sekoita ne kastikkeeseen, mausta silputulla tillillä, suolalla ja pippurilla. Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan, runsaasti suolalla maustetussa vedessä. Koska katkaravut muuttuvat keitettäessä helposti kumimaiseksi, lisää (vaikka hieman kohmeisetkin) katkaravut kastikkeeseen vasta, kun pasta on kiehumassa. Lopuksi valuta pasta ja kääntele se kastikkeen joukkoon. Tarjoa parmesanjuustolla höystettynä, halutessasi patonginpalan kera. Viiniksi kannattaa valita kuivahko kalaruoalle sopiva valkoviini, suosikkini on Australiainen Curious.

Vinkkejä: Voit käyttää sekä tuorepastaa että kuivattua, kumpikin soveltuu yhtä hyvin. Pastan keitinvesi tulee olla "suolaista kuin välimeri", älä siis kitsastele keitinveden suolassa. Pihistä: Vaihda kylmäsavulohi kylmäsavukirjoloheen. Korvaa kuohukerma ruokakermalla. Valkoviininkin voit korvata 1,5 dl vettä johon on lisätty pari teelusikallista sitruunamehua. Tuoreen tillin sijaan voit käyttää myös kuivattua tilliä. Panosta: Käytä tuorepastaa, kuohukermaa, valkoviiniä ja kylmäsavulohta. Pihistelyversiot ovat hyviä, mutta panostamalla laadukkaisiin raaka-aineisiin saat kaikista maukkaimman lopputuloksen.

Back to basics

Illallista kokatessasi heräsi ajatus blogin virittämisestä uudelleen tulille, joskin reseptiä minulla ei ole heti kättelyssä koska uunissa muhii tuttu Meksikolainen pastalaatikko. Joskin siihen olen keksinyt oman reseptin korvaamaan Pirkka Meksikolaisen ateriakastikkeen, joka syntyy purkilla chilimaustettua tomaattimurskaa, tölkillä kidneypapuja chilikastikkeessa sekä pakastemaissilla. Mutta siis takaisin asiaan. Kuluneen reilun vuoden aikana olen kyllä kokannut lähes yhtä ahkerasti, joskin sillä poikkeuksella ettei meillä nykyisellään kokkailla viikolla, kuin lomalla - sen sijaan viikon ateriat syödään lounasruokaloissa ja viikonloppuna panostetaan sitten kokkailuun enemmänkin. Sinällään harmillista, koska minähän kokkaisin kyllä mielelläni ja nyt jää hurjan moni resepti testaamatta tai pitkäksi aikaa unholaan... ja viikonlopun ruokaohjeet on vaikea valikoida kun hyviä vaihtoehtoja olisi niin monia. Mutta toisaalta, ajankäytöllisesti ja muutenkin tämä on kyllä ollut ihan toimiva ratkaisu, joten sillä mennään. Onneksi kohta alkaa jo kesäloma, pääseepähän sitten ainakin toteuttamaan taas kulinaristisia taipumuksiaan.

Kuluneen vuoden aikana olen oppinut sitäkin kokeilevammaksi kotikokkaajaksi ja uskaltautunut valmistamaan sellaisiakin ohjeita, joita olisin aiemmin pitänyt aivan liian haasteellisina. Äärimmäisen herkullisiksi ovat osoittautuneet mm. jauhelihatäytteiset nokkoscannellonit - täytyy ensi kerralla nappaista kuva ja lisätä tännekin sen resepti! Lisäksi pakastimessani odottaa otollista hetkeä (ja syöjiä) mm. 1,5 kg kotimaista "luomu"-kaninlihaa, jota en ikinä ole valmistanut enkä edes syönyt. Samoin kasvisruoan saralla tuli opittua paljon, kun vietin tammi-helmikuussa semivegetaristisen kuukauden, jolloin en siis syönyt punaista lihaa (mutta kanaa ja kalaa kylläkin). Opin poistamaan omia ennakkoluulojani, tykkäämään kukkakaalista (äiti, tätä et olisi ikinä uskonut!) ja maustamaan kasvisruokaa huolellisesti. Sainpa jopa aidon kasvissyöjänkin kehut kasvislasagnestani. Kuukausi taaksepäin katselin putkeen useita jaksoja Nigellan ohjelmia ja niin meillä syötiinkin sitten Nigellan tyyliin muutaman viikonlopun ajan - eikä siinäkään ollut kyllä mitään valittamista. Onni on tallennetut TV-ohjelmat, joita voi pysäyttää ja kelailla saadakseen raapustettua reseptinkin talteen.

Bloggaaminen jäi jokseenkin vain unholaan ja koneeltani löytyykin kokoelma erinäisiä ruokakuvia, joista harmikseni osaan kyllä kertoa mitä ne ovat, mutta en miten ne on valmistettu. Täytyy yrittää tehdä toisinto ulkomuistista (joka yleensä onnistuu vaihtelevalla menestyksellä), jotta saa sitten ohjeetkin ylös... Ensi kertaan, lupaan tarjoilla sitten jo taas reseptinkin. Tällä erää heitän muutaman suosikki-ruokablogini lukaistavaksi, niidenkin parissa helposti vierähtää hetki jos toinenkin.

Ruokablogivinkkejä: Kauhaa ja rakkautta Pastanjauhantaa Kinuskikissa Tarjoiluehdotus (tämä kokeiltavaksi ihan omalla vastuulla, mutta tarjoaa taattua viihdettä)